Maastamuutto, siirtolaisuus ja maahanmuutto ovat päivänpolttava kysymys useimmissa länsimaissa. Nykyisellä muuttoliikkeellä on myös historiallisia yhtymäkohtia, sillä ihmiset ovat kaikkina aikoina muuttaneet uusiin oloihin, maihin ja maanosiin paremman elämän toivossa. Näitä yhtymäkohtia tutkaillaan nyt kansainvälisessä kulttuurihankkeessa Elämää kahdessa maailmassa, jota vetää Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK.
Siirtolaisuuden tematiikkaa lähestytään järjestämällä aikamatkoja ja työpajoja. Mustasaaren ja Kruunupyyn yläkoululaiset saavat pohtia maastamuuttoa ja siirtolaisuutta ennen ja nyt. Miksi ennen lähdettiin siirtolaiseksi? Miksi väkeä tulee nyt Suomeen? Pyrkimyksenä on lisätä oppilaiden tietoa ja ymmärrystä maahanmuutosta.
Hankkeessa yhteistyötä tekevät Suomi ja Ruotsi: mukana ovat BARKin lisäksi kulttuurikeskus Stundars Mustasaaressa ja Kalmarin lääninmuseo Ruotsissa. Yhteistyötä tehdään myös yhdysvaltalaisen museon (Farm & Ranch Museum, New Mexico) ja New Mexico State University -yliopiston kanssa. Hanke kattaa näin muuttoliikkeen molemmat suunnat, sillä Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti olleet siirtolaisuuden lähtöalueita, kun taas Yhdysvaltoihin on vuosisatojen saatossa virrannut joukoittain maahanmuuttajia.
Hankevetäjä Annina Ylikoski iloitsee siitä, että hankkeen ansiosta muutama pohjalaisopettaja pääsee kulttuuriperintökasvatusta käsittelevään konferenssiin New Mexicossa. Osallistuminen sikäläiseen aikamatkaan ja kokemustenvaihto paikallisten opettajien ja museohenkilökunnan kanssa antaa taatusti uusia näkökulmia siirtolaisuuteen, sillä osavaltiossa asuu paljon latinalaisamerikkalaisia maahanmuuttajia.
Hanke rahoitetaan pääosin EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja se kestää vuoden loppuun.
Välähdyksiä sodan varjosta
Elämää kahdessa maailmassa -hankkeen lisäksi lastenkulttuuriverkosto tekee muutakin, kuten aikamatkoja eri aikakausiin. Suosittu vuosi on 1943, kun Suomi on sodassa Neuvostoliiton kanssa ja kotirintamalla eletään kovia aikoja. Sota-ajan musiikin sävelet kaikuvat mökissä ja hellalla porisee pannu korvikekahvia. Tähän karuun todellisuuteen yläkoululaiset saatetaan sekä Vaasassa että Närpiössä.
Sota leimaa myös Oravaisten viides- ja kuudesluokkalaisille järjestettävää aikamatkaa. Vuonna 1808 sota riehuu Euroopassa eikä kukaan tiedä, miten Suomen käy. On valmistauduttava pahimpaan. Reilut sata vuotta myöhemmin – vuonna 1913 – työntäyteinen arki maaseudulla saa monen haaveilemaan mahdollisuuksien maasta rapakon takana. Petolahdessa ja Kruunupyyssä oppilaat joutuvatkin puntaroimaan, odottaako Amerikassa onni vai kurjuus.
Kieliarvoituksia
Murteet ovat viime vuosina olleet Suomessa nosteessa, kun myös nuoret omaksuvat murteen ja käyttävät sitä sosiaalisissa medioissa. BARK on yhdessä Vaasan kaupunginkirjaston ja Åbo Akademin tutkija Viveca Rabbin kanssa luonut Murrepolun, joka herättelee nuoria pohtimaan murteen käyttöä eri tilanteissa. Osallistujat saavat myös yrittää tunnistaa eri pohjalaismurteita ja murteelle käännettyjä laulujen sanoja. Aika kinkkistä!
Kahden vaasalaiskoulun oppilaita kävi maaliskuussa ottamassa tuntumaa polkuun, ja lisää lähtee samalle tielle toukokuussa.
Lisätietoja:
- koordinaattori Annina Ylikoski,
puh. 044 320 6575, sähköposti: annina.ylikoski@obotnia.fi
