Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Maakuntahallitus perehtyi tämänpäiväisessä kokouksessaan kolmeen isoon asiakirjaan, jotka seuraavaksi etenevät maakuntavaltuuston käsittelyyn. Jos myös maakuntavaltuusto näyttää vihreää valoa, Pohjanmaa saa uudet suuntaviivat tuulivoimarakentamiselle sekä maakunnan ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Tuulivoimakaavan tavoitteena on, että Pohjanmaa on energiatuotannon osalta omavarainen vuonna 2030 ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea laajamittaista tuulivoimatuotantoa ja maakunnan biopolttoainevarannon käytön lisäämistä.

Kaavassa osoitetaan yhteensä 30 maa-aluetta, jotka soveltuvat seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille. Seudullisesti merkittävän tuulivoima-alueen rajaksi on asetettu 10 voimalaa, mutta myös pienemmät tuulivoimapuistot tulee ensisijaisesti sijoittaa kaavassa osoitetuille alueille. Alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle, joskin painopiste on etelässä.

Maakuntastrategia määrittelee maakunnan kehittämisen tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Strategia koostuu kahdesta osasta, joista maakuntasuunnitelmassa kuvataan Pohjanmaan tavoitetilaa vuonna 2040. Maakuntaohjelmassa puolestaan esitetään, miten strategiaa toteutetaan käytännössä vuosina 2014–2017. Tavoitetilan saavuttaminen ei ole yksin liiton käsissä, vaan se edellyttää yhteistyötä monen tahon kanssa ja rahoitusta eri lähteistä.

Vuonna 2040 Pohjanmaan halutaan olevan kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä elinympäristö. Monipuolinen elinkeinorakenne ja energiatuotanto ovat nostaneet maakunnan väkiluvun 215 000:een, ja uusia työpaikkoja on syntynyt 16 000.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa liikennejärjestelmän toimivuus ja riittävä palvelutaso niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Suunnitelmalla on kolme päätavoitetta: kehittää saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia, edistää maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamista sekä parantaa kuljettamisen toimintaedellytyksiä. Kompastuskiveksi muodostuvat usein kustannukset, joten lähivuosien toimenpiteet on asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Senkin jälkeen tekemistä riittää vuosikymmeniksi eteenpäin.

Asiakirjat saatetaan maakuntavaltuuston hyväksyttäviksi kokouksessa, joka pidetään maanantaina 12. toukokuuta klo 10 Vaasan Hallintotalossa. Kokous on avoin tilaisuus, jota kuka tahansa voi tulla seuraamaan paikan päälle. Asialistalla on myös liiton vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen.

 

Lisätietoja:

  • maakuntajohtaja Olav Jern,
    puh. 06 320 6527, sähköposti: olav.jern@obotnia.fi

Talvi on taittunut kevääksi, mutta rakennerahastokauden käynnistys kangertelee yhä. Valtioneuvoston asetusluonnokset rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista ja hankkeiden rahoittamisesta käväisivät lausunnolla, mutta niiden voimaantulosta ei ole mitään tietoa. Tällä hetkellä on epävarmaa, osallistuvatko kaikki maakunnan liitot yhtä lailla rakennerahastotehtävien hoitamiseen vai kootaanko tehtävät muutamaan liittoon.

EURA 2014 -tietojärjestelmä avattaneen toukokuun alkupuolella, mutta ensimmäiset rahoituspäätökset saadaan ulos järjestelmästä vasta elokuussa. Pohjanmaan liitto aikoo järjestää ensimmäisen hakukierroksen heti tietojärjestelmän avauduttua. – Tiedotamme hausta lisää myöhemmin.

Muistutamme myös työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä sivustosta Rakennerahastot.fi. Sinne on koottu perustietoa ohjelmasta ja hanketoiminnasta sekä viranomaisten käyttöön tarkoitettuja aineistoja, ja uutta tietoa lisätään jatkuvasti. Sivustolla tiedotetaan muun muassa hanketoimijoille suunnatuista hyödyllisistä koulutuksista, joita kannattaa pitää silmällä.

 

Lisätietoja:

  • kehittämis- ja elinkeinopäällikkö Niklas Ulfvens,
    puh. 06 320 6543, sähköposti: niklas.ulfvens@obotnia.fi

Vaasan yliopiston Levón-instituutin tutkimus paljastaa museoiden aluetaloudellisen vaikutuksen suureksi, vaikka ne eivät omassa toiminnassaan taloudellista voittoa tuotakaan. Jokainen museossa käynyt matkailija lisää museoiden sijaintipaikkakunnalla ja lähialueella museoiden ulkopuolista kulutusta parhaimmillaan lähes 74 euroa.

Niiden matkailijoiden, joiden matkapäätökseen museossa käynti ei ollut vaikuttanut, kulutus jätettiin tutkimuksessa huomioimatta. Myös paikallisten asukkaiden kulutus puhdistettiin tuloksista, koska se kohdistuu alueelle joka tapauksessa.

Noin 40 % suomalaisista vierailee museossa jopa useita kertoja vuodessa. Museokävijät ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja ja hyvätuloisempia. Niinpä he kuluttavatkin matkoillaan muita matkailijoita enemmän. Museokävijöiden rahoista hyötyvät ensisijaisesti ravintolat, hotellit, liikennepalvelut ja vähittäiskauppa. Itse museoon ja sen tarjoamiin palveluihin kohdistuu käynnin yhteydessä tapahtuvasta kulutuksesta 3–4 %. Välillisesti osansa saavat myös kunnat verotuloina.

Kun kuntien osuus museoiden kokonaisrahoituksesta on noin 75 miljoonaa euroa ja museokävijöiden kokonaisvaikutus aluetalouksiin on kerrannaisvaikutuksineen 340–500 miljoonaa euroa, museot tuottavat sijaintialueillaan lähes pelkkinä verotuloina kuntien niihin sijoittaman summan. Rahallisen hyödyn lisäksi museoilla on henkisiä hyötyvaikutuksia, jotka liittyvät alueen imagoon ja tunnettuuteen.

Museoiden kuluista keskimäärin 80 % on kiinteitä palkka- ja kiinteistömenoja. Museoiden talouteen kohdistuvat säästötoimenpiteet näkyvät välittömästi toiminnassa. Yleisölle suuntautuva näyttelytoiminta vähenee ja aukioloajat supistuvat huomattavasti pientenkin leikkausten seurauksena.

Levón-instituutin tutkimustulosten valossa museotoimen rahoituksen näkeminen pelkkänä menoeränä edustaa mennyttä aikaa. Merkittävien aluetaloudellisesta hyötyjen vuoksi museoiden ovella ei todellakaan kannata pitää suljettu-kylttiä.

Tutkimuksen tilasi Suomen Museoliitto, ja se toteutettiin yhteistyössä Suomessa toimivien museoiden kanssa. Pääosa tutkimusaineistosta kerättiin museokävijöille touko-syyskuussa 2013 tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 6 500 kävijää 120 museokohteessa. Tutkimus on laatuaan ensimmäinen, jossa suomalaisten museoiden talousvaikutuksia selvitetään näin laajasti.

 

Lisätietoja:

Hallintotieteiden maisteri Riia Metsälä on palkattu kehittämissuunnittelijan sijaiseksi ajaksi 14.4.2014–23.2.2015.

Vaasan yliopistossa teknistä viestintää opiskeleva Krista Koski tulee Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkin harjoittelijaksi ajaksi 1.8.–31.10.2014.

Keskipohjola-komitea etsii ehdokkaita tämänvuotisten kulttuuripalkintojen saajiksi. Komitea myöntää kaksi palkintoa, joista toinen liittyy kulttuuripäivien teemaan ja toinen on tarkoitettu lapsille ja nuorille. Palkinnot voidaan myöntää niin yksityishenkilöille kuin ryhmille, yhdistyksille ja organisaatioillekin.

Ehdokkaan nimeämisessä ei pidä aikailla, sillä ehdotukset palkintojensaajista tulee jättää Keskipohjolan kulttuurityöryhmälle tiistaihin 15. huhtikuuta mennessä. Lisätietoja ja tarvittavat lomakkeet löytyvät Keskipohjola-komitean verkkosivuilta.

Muista äänestää!

Muistathan äänestää Vuoden pohjalaista? Vuoden pohjalainen on henkilö, joka on tavalla tai toisella edistänyt maakunnan hyvinvointia tai muuten osoittautunut esimerkilliseksi pohjalaiseksi.

Jotta valitseminen ei kävisi mahdottoman vaikeaksi, maakuntalehtien ja Pohjanmaan liiton edustajista koostuva raati on karsinut ehdokkaiden määrän kymmeneen.

Äänestää voi joko tekstiviestillä tai postikortilla aina keskiviikkoon 23. huhtikuuta saakka. Äänestysohjeet löytyvät muun muassa sanomalehdistä.

Palkinnonsaaja julkistetaan maakuntavaltuuston kokouksessa maanantaina 12. toukokuuta.

Kevät tuo tullessaan myös Pohjanmaan kauppakamarin Kevätforumin. Tällä kertaa Kevätforum pidetään tiistaina 13. toukokuuta klo 13.30–16 Campus Allegrossa Pietarsaaressa (Kauppiaankatu 10), jonne kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

Ennen varsinaisen ohjelman alkua ehtii hyvin juoda kupin kahvia ja ihailla kampusalueen arkkitehtuuria. Kello 14 on aika asettautua kuuntelemaan painavaa puhetta viennistä, tulevaisuuden osaajatarpeista ja maakunnan talouskehityksestä. Puhujiksi ovat lupautuneet Aktia Pankin pääekonomisti Anssi Rantala, Åbo Akademin rehtori Jorma Miettinen ja kauppakamarin johtaja Jarl Sundqvist.

Osallistuminen on ilmaista, mutta käytännön järjestelyjen vuoksi on hyvä ilmoittautua viimeistään perjantaina 9. toukokuuta.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.